Havannan art nouveau -perintö ilmeni lähinnä kaupungin arkkitehtuurissa. Siihen kuului vaatimattomia yksittäisiä rakennuksia, jotka syntyivät myöhäisessä vaiheessa vuosina 1900-1920. Tärkeimmät esimerkit ovat keskustan leveiden puistokatujen varrella, kun taas toiset, pienemmät art nouveau –rakennukset ovat hajallaan eri puolilla kaupunkia. Kaikki kuuluvat itseoikeutetusti tämän tyylin laajaan kirjoon ja ovat enimmäkseen asuinrakennuksia.

Olennainen ero Eurooppaan nähden on se, että Havannan art nouveau oli julkisivujen taidetta, se ei vaikuttanut tilasuunnitteluun. Tyyli rajoittui lähinnä uusklassisten ja tyyliltään eklektisten julkisivujen koristeluun. Tämän trooppisen version loivat katalonialaiset mestarit, jotka muuttivat kotimaastaan vuosien 1790 ja 1840 välisenä aikana parempien taloudellisten mahdollisuuksien toivossa.

Tämä merkittävä Espanjan niemimaalta Kataloniasta tullut taiteilijayhteisö oli juurtunut Kuubaan 1800-luvun loppuun mennessä. Katalonialaisten roolina oli edistää rakennustekniikkaa ja käsityöläisyyttä; yksi  heidän tärkeimmistä panoksistaan rakentamiseen oli verstaiden perustaminen koriste-elementtien valmistamiseksi. Se oli ratkaisevaa modernismin leviämiselle ja sen johdosta alettiin puhua ”muottiarkkitehtuurista”. Tunnetuimpia alan yrityksiä olivat Baltazar Ustrellin sementti- ja kipsiornamenttivalmistamo ja arkkitehti Mario Rotllantin keinotekoista kiveä ja erilaisia sementtikoristeita tuottanut laitos.

Art nouveau innoitti ja tarjosi aineksia arkkitehtuuriin kivitöissä ja muurauksissa, puun ja raudan käsittelyssä, lasimaalauksessa, lattioiden ja sokkelien keraamisissa laatoituksissa, porraskaiteissa sekä puutarhojen ja kaupunkitilojen huonekaluissa. Näitä piirteitä esiintyi myös sisustuksissa, puu- ja metallihuonekaluissa, valaisimissa ja hyöty- ja koriste-esineissä.                                                            

Havannan historiallisen keskustan lounaisrajalla sijaitseva Cárdenas-katu ja Manrique-katu keskustassa ovat ainutlaatuisia esimerkkejä art nouveaun vaikutuksesta Havannan kaupunkirakenteeseen.

Image artist function date
Mario Rotllant
Eugenio Dediot Recolin
Joan O. Tarruel
Josep Planas Rivas
Alberto de Castro
Arturo Marqués Marqués
Ramón Magriñá
Jaime Cruanyas
Hilario del Castillo
José Joaquín Bosch Avilés
Albert Crusellas
Pedro Iduate Petit
Francisco Anastasio
José Mato
Francisco Ramírez
Lorenzo Rodríguez
Narcís Bou
Arturo Marqués
Tomás Bustillo
Ignacio Vega Ramonteau
Federico de Arias Rey
Cover Author Description date Link
Leonardo Morales La arquitectura en Cuba de 1898 a 1929

La Habana, El Arquitecto
1929
Joaquín Weiss Medio siglo de arquitectura cubana

Imprenta Universitaria, La Habana
1950
Joaquín Weiss Art Nouveau: la rama cubana,

Revista Cuba,La Habana.
1965
Vivien Acosta De Europa a Cuba: Art Nouveau

Universidad de La Habana, La Habana
1969
Roberto Segre, E. Cárdenas y L. Aruca Historia de la arquitectura y el urbanismo: América Latina y Cuba

Ed. Pueblo y Educación, La Habana
1986
Roberto Segre La arquitectura moderna en América Latina

Ed. ISPJAE, La Habana
1989
Eduardo L. Rodríguez La Habana. Arquitectura del siglo XX

Ed Blume, Barcelona
1998
Eliana Cárdenas El Art Nouveau en La Habana, Arquitectura y Urbanismo

La Habana
2001
Tate Cabré Un amor que fa historia. Catalunya a Cuba

Ed Edicions 62, Barcelona
2004

Partner:
Nelys García Blanco
Dirección de Cooperación Internacional
Oficina del Historiador de La Habana
San Ignacio 358 e/ Teniente Rey y Muralla, Segundo Piso
Plaza Vieja
La Habana Vieja
CP 10100
La Habana
Cuba
Phone: +53 7 869 72 12
Email: nelys@coopera.ohc.cu

Local Partner:
International cooperation’s office
Empedrado 154
Plaza de la Catedral
Habana Vieja
C.P. 10100
Cuba
Phone: + 537 8603190
+ 537 8608472
Fax: + 537 8661835

Links

Oficina del Historiadorde La Ciudad de La Habana