Havannan art nouveau -perintö ilmeni lähinnä kaupungin arkkitehtuurissa. Siihen kuului vaatimattomia yksittäisiä rakennuksia, jotka syntyivät myöhäisessä vaiheessa vuosina 1900-1920. Tärkeimmät esimerkit ovat keskustan leveiden puistokatujen varrella, kun taas toiset, pienemmät art nouveau –rakennukset ovat hajallaan eri puolilla kaupunkia. Kaikki kuuluvat itseoikeutetusti tämän tyylin laajaan kirjoon ja ovat enimmäkseen asuinrakennuksia.
Olennainen ero Eurooppaan nähden on se, että Havannan art nouveau oli julkisivujen taidetta, se ei vaikuttanut tilasuunnitteluun. Tyyli rajoittui lähinnä uusklassisten ja tyyliltään eklektisten julkisivujen koristeluun. Tämän trooppisen version loivat katalonialaiset mestarit, jotka muuttivat kotimaastaan vuosien 1790 ja 1840 välisenä aikana parempien taloudellisten mahdollisuuksien toivossa.
Tämä merkittävä Espanjan niemimaalta Kataloniasta tullut taiteilijayhteisö oli juurtunut Kuubaan 1800-luvun loppuun mennessä. Katalonialaisten roolina oli edistää rakennustekniikkaa ja käsityöläisyyttä; yksi heidän tärkeimmistä panoksistaan rakentamiseen oli verstaiden perustaminen koriste-elementtien valmistamiseksi. Se oli ratkaisevaa modernismin leviämiselle ja sen johdosta alettiin puhua ”muottiarkkitehtuurista”. Tunnetuimpia alan yrityksiä olivat Baltazar Ustrellin sementti- ja kipsiornamenttivalmistamo ja arkkitehti Mario Rotllantin keinotekoista kiveä ja erilaisia sementtikoristeita tuottanut laitos.
Art nouveau innoitti ja tarjosi aineksia arkkitehtuuriin kivitöissä ja muurauksissa, puun ja raudan käsittelyssä, lasimaalauksessa, lattioiden ja sokkelien keraamisissa laatoituksissa, porraskaiteissa sekä puutarhojen ja kaupunkitilojen huonekaluissa. Näitä piirteitä esiintyi myös sisustuksissa, puu- ja metallihuonekaluissa, valaisimissa ja hyöty- ja koriste-esineissä.
Havannan historiallisen keskustan lounaisrajalla sijaitseva Cárdenas-katu ja Manrique-katu keskustassa ovat ainutlaatuisia esimerkkejä art nouveaun vaikutuksesta Havannan kaupunkirakenteeseen.
Image | artist | function | date |
---|---|---|---|
Mario Rotllant | |||
Eugenio Dediot Recolin | |||
Joan O. Tarruel | |||
Josep Planas Rivas | |||
Alberto de Castro | |||
Arturo Marqués Marqués | |||
Ramón Magriñá | |||
Jaime Cruanyas | |||
Hilario del Castillo | |||
José Joaquín Bosch Avilés | |||
Albert Crusellas | |||
Pedro Iduate Petit | |||
Francisco Anastasio | |||
José Mato | |||
Francisco Ramírez | |||
Lorenzo Rodríguez | |||
Narcís Bou | |||
Arturo Marqués | |||
Tomás Bustillo | |||
Ignacio Vega Ramonteau | |||
Federico de Arias Rey |
Cover | Author | Description | date | Link |
---|---|---|---|---|
Leonardo Morales | La arquitectura en Cuba de 1898 a 1929 La Habana, El Arquitecto |
1929 | ||
Joaquín Weiss | Medio siglo de arquitectura cubana Imprenta Universitaria, La Habana |
1950 | ||
Joaquín Weiss | Art Nouveau: la rama cubana, Revista Cuba,La Habana. |
1965 | ||
Vivien Acosta | De Europa a Cuba: Art Nouveau Universidad de La Habana, La Habana |
1969 | ||
Roberto Segre, E. Cárdenas y L. Aruca | Historia de la arquitectura y el urbanismo: América Latina y Cuba Ed. Pueblo y Educación, La Habana |
1986 | ||
Roberto Segre | La arquitectura moderna en América Latina Ed. ISPJAE, La Habana |
1989 | ||
Eduardo L. Rodríguez | La Habana. Arquitectura del siglo XX Ed Blume, Barcelona |
1998 | ||
Eliana Cárdenas | El Art Nouveau en La Habana, Arquitectura y Urbanismo La Habana |
2001 | ||
Tate Cabré | Un amor que fa historia. Catalunya a Cuba Ed Edicions 62, Barcelona |
2004 |
Partner:
Nelys García Blanco
Dirección de Cooperación Internacional
Oficina del Historiador de La Habana
San Ignacio 358 e/ Teniente Rey y Muralla, Segundo Piso
Plaza Vieja
La Habana Vieja
CP 10100
La Habana
Cuba
Phone: +53 7 869 72 12
Email: nelys@coopera.ohc.cu
Local Partner:
International cooperation’s office
Empedrado 154
Plaza de la Catedral
Habana Vieja
C.P. 10100
Cuba
Phone: + 537 8603190
+ 537 8608472
Fax: + 537 8661835