Latvian pääkaupunki Riika on myös art nouveau–kaupunki. Sen Maailmanperintökohteeksi liitettyä keskustaa pidetään maailman hienoimpana art nouveau–rakennusten keskittymänä: yli kolmasosa keskustan rakennuksista edustaa tätä tyyliä. 1900-luvun alku oli kaupungin kehittymisen kulta-aikaa: siitä tuli yksi Itämeren itärannan johtavista teollisuuden, kaupan ja kulttuurin keskuksista. Kaupungin väkiluku kaksinkertaistui 15 vuodessa ja ennen ensimmäistä maailmansotaa asukkaita oli jo yli 500 000.

Riian ensimmäiset art nouveau–rakennukset ilmestyivät jo vuonna 1899. Jo vuoden 1904 jälkeen tyyli korvasi ekletismin, joka hävisi riialaisesta rakentamisesta. Uusi tyyli haki innoituksensa saksalaisesta, itävaltalaisesta ja suomalaisesta arkkitehtuurista, mutta sen juuret olivat lähinnä paikallisessa kulttuuriperinteessä.  Rakentamisessa käytettiin lähinnä paikallisia arkkitehtejä, joista moni oli valmistunut Riian Polyteknisen instituutin arkkitehtiosastolta (perustettu 1869). 

Riian art nouveaun muodollisten suuntausten laajan kirjon puitteissa vallitsee varsin hillitty arkkitehtonisen muotokielen rakenteellinen tuntu, vaikka myös poikkeuksellisen runsaasti koristettuja rakennuksia esiintyy. Luonteenomaisimpia ovat nk. pystysuora art nouveau ja kansallisromantiikka. Jälkimmäinen heijasti latvialaisen kansallisen identiteetin etsimistä arkkitehtuurissa. Riian art nouveau oli erittäin ammattitaitoisesti toteutettu ja monipuolinen ilmiö, jossa eri kuvataiteet sulautuivat yhteen.